Oho, juhannus taisi jo mennä, koska löydän itseni blogin äärestä. On ollut taas ( olevinaan ) niin kiire, ettei päivitystä ehtinyt tekemään…
Tarina jatkuu, anyway.
Saavuimme siis Las Vegasiin ja kylläpä oli Suomipojan suu tötteröllä. Mitään näin suurta en ennen ollutkaan nähnyt. Hotellit olivat toinen toistaan suurempia ja hienompia. Koko kaupungin silhuetti, siis katsottuna aavikon suunnalta, näytti aivan uskomattomalta. Ja sama meno jatkui, ajaessamme kaupungin läpi kohti hotelliamme The Cosmopolitania. Hotelli oli uuni tuore, jos en väärin ymmärtänyt, rakennettu vuoden päivät sitten.
Bussissa suu oli kuiva kuin beduiinin sandaali, mutta sitä, saavuttuamme hotellin autohalliin, ei enää muistanut ketään.
Meidän vastaanotti joukko ovimiehiä ja meno oli kuin Vegasissa konsanaan. Päätin olla kaukaa viisas ja annoin pikkolelle kympin, että hoitaa laukun huoneeseen. Ja niin se myös teki.
Pikainen tutustuminen hotellihuoneeseen; törkeän hieno. Onko minibaari; on, ja juoma ei ihan heti lopu. Onko minibaari kallis ? Ketä kiinnostaa…
Kuten kerroinkin, ystävämme odottelivatkin jo hotellilla. He olivat siis lähtenee hieman aikaisemmin matkaan. He olivat ehtineet tutustumaan kohteeseen, ja kertoivatkin suu vaahdossa erilaisista museomahdollisuuksista kaupungissa. Päätimme mennää niihin kaikkiin, mutta siten ennen pelattaisiin hieman. Hieman pelattaisiin-vastaus venyikin sitten koko loman yli 
Me pistimme pelit käyntiin samantien. Heittäytyminen saman tien lomaan on näin jälkikäteen ajateltuna hyvä homma. Ei tarvitse purata matkalaukkua, eikä tietenkään sitten täyttää sitä, kun kotimatka iskee päälle.
Pojat olivat tehneet myös muita järjestelyjä. Mulle oli varattu runsaasti alkoholittomia juomia, eikä pojatkaan pulloon sylkeneet. Koska tätä blogia saattaa lukea myös heidän kihlattunsa, totean vain, ettei kukaan juonut mitään ja missään ei käyty. Tosi tylsä matka, voi kun olisi saanut olla kotona.
Jaahas, mun täytyy lähteä ottamaan asuntoa myyntiin…
Palataan boys and girls.
Näin…